perjantai 28. syyskuuta 2012

Perjantaipullo vai perjantaipulla, annoskoko on ratkaiseva

Perjantai, viikonloppu edessä. Monille odotettu ja jollain tapaa juhlistettu päivä. Kenties rankka työviikko suoritettuna ja jonkinlaista palkitsemista luvassa. Ennen ostin aina karkkia perjantaisin. Siitä tuli rutiininomainen tapa josta en koskaan uskonut voivani luopua. Hassusti kuitenkin karkkimäärät vain kasvoivat viikkojen saatossa, lopulta perjantaita juhlistivat sipsit, pullakahvi ja vielä karkit päälle. Viimeisiä namuja syödessä ne eivät edes enää maistuneet ja lauantaiaamut olivat ankeita.

Voin vain kuvitella miltä tuntuu jos juhlistamisen tekeekin alkoholin avulla. Ihan samoin määrät kasvavat varmaan viikkojen kuluessa ja juhlatunnelmaa on aina vain vaikeampi saada. Puhumattakaan lauantain voinnista kokonaisen pullon tyhjennyttyä. Valitettavan ja yllättävän tavallista Suomessa.

Annoskoko onkin harjoituksen asia. Nyt osaan elää perjantait ilman karkkivuoria. Vaikeampaa onkin ruuan kanssa varsinkin kotona,  kun kattilat ja pannut laitetaan pöytään ja lisäannoksia on helppo ottaa. Nälkä kun kasvaa syödessä vaikka tiedän ettei se nälkää ole vaan pelkkä mielihalu. Kotikeittiöönkö sitten keittäjä joka laittaa lautaselle juuri sopivan annoksen lautasmallin mukaan? Itsehän olen se keittäjä joten taidanpa muuttaa rutiinejamme jättämällä kattilat liedelle ja laittamalla vain lautaset pöydälle. Viikonlopun harjoite!



Piloxing & Get Happy Now

Vauhdikas Piloxing tunti takana, tänään tuli todella hiki! Näen jo miten pitkiksi ja sutjakkaiksi jalkalihakset muotoutuvat. Kotiina tultuani tilasin kirjan joka tekee minut onnelliseksi 10 minuutissa ja pitää minut onnellisena loppuelän! Kirjoittajana Joseph McClendon III.

torstai 27. syyskuuta 2012

5S


Näin kertoo Wikipedia: 5S on Japanissa kehitetty työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin keskittyvä menetelmä, jonka tavoitteena on kasvattaa työn tuottavuutta. Tähän pyritään välttämällä kaikenlaista hukkaamista ja tuhlaamista, poistamalla ei-arvoa tuottavaa toimintaa, sekä parantamalla laatua ja turvallisuutta, sekä luomalla visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka. Tämän toteuttaminen on Cambridge Ohjelman toimistolla ollut vireillä jo jonkin aikaa. Parhaillaan teemme kaikki omaa työjärjestystämme.
Mainio menetelmä jonka toteuttaminen kotonakin toisi varmaan paljon iloa ja hyötyä! Vaatii tavoitteellista suunnittelua ja seurantaa, vanhoihin uriin kun on niin helppo palata. Tarvitaan kaikkien osallistumista ja asiasta innostumista - haastavaa sekin kun kotona on kaksi teinitytärta, paljon matkusteleva puoliso, koira ja kaksi kissaa. Ensimmäinen ja toinen S eli sortteeraus ja systematisointi edelsi meillä tapahtunutta kolmatta S:ää, tänään kotiin tilattua siivousta. Arjen luksusta kun saa tulla töiden jälkeen vastasiivottuun kotiin. Ihanaa!
Voisiko 5S olla ratkaisu myös muunlaiseen kaaokseen johon välillä luisun? Tuleeko tästä apu huonoihin ruokailutottumuksiin, liikkumattomuuteen ja  painonhallintaan? Lukiessani menetelmän viimeisetkin ässät eli standardisointi ja seuranta olen valmis testaamaan. Huomenna sovellan omaan työpäivääni.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Morgonstund har guld i mun

Aikainen lintu se madon nappaa ei sano ihan samaa kuin otsikko. Heräsin puolitoista tuntia ennen suunniteltua herätystä, laiton lenkkivaatteet päälle ja lähdin vielä pimeään aamuun. Jotenkin ihanaa olla liikenteessä ihan yksin. Hölkkä sujui tänään odottamatton kevyesti joten päätin tehdä suunniteltua pidemmän reitin. Olin suunnattoman iloinen saavutuksestani! Ensimmäisen kerran jaksoin juosta näin pitkän matkan! Loistava alku tälle päivälle. Nyt vielä mieliaamiaiseni, oma happy meal: Vaniljanmakuista Cambridge pirtelöjauhetta sekoitettuna rahkaan jonka notkistan vedellä. Päälle vielä omasta puutarhasta poimittuja, soseutettuja eko-karviaisia ja tietenkin iso mukillinen tummaa kahvia. I`m happy!

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Onnen onkija

Täysin noviisina blogimaailmassa lähden nyt jakamaan ajatuksiani onnesta. Löytyykö se arjessa työstä, perheestä, ystävistä, harrastuksista tai matkoilla? Vai onko se vain aina edessämme huomaamattamme sitä.